TIRED OF BEING SICK

Koko viimeviikon olin kipeenä ja hyvällä yrityksellä perjantaina lähdin jopa koulusta pois. Kaverit luuli, että olin eksynyt koulunpihalle kun miuta ei näkynyt, haha ei laisinkaan. Pärjään suomalaisena jo ihan yksin  ja tiiän mistä löytyy mikäkin. Tänään on Melbourne cup, mikä tarkoittaa australian suurinta ravitapahtumaa jos oon oikeessa. On siis vapaapäivä. Eilenkin oli vapaapäivä, koska australialaiset on niin laiskoja ettei jaksa mennä vaan maanantaiksi kouluun. Miun viikko alkaa siis huomisesta keskiviikosta. Mitä oon nyt tenhyt miun omalla viikonmittasella lomalla? Nukkunut.

Okei ei ihan, on miulla oikeesti ihan hyvä syy miksen oo tehnyt mitään. Luulin selätteeni tän typerän taudin viikonloppuna, minkä jälkeen ryntäsin suoraan lenkille +25 helteeseen (onnistuin tän seurauksena muuten rikkomaan puhelimeni näytön, koska se ylikuumeni tai jotain? Eihän siihen mennytkään ku $130) ja seuraavana päivänä kuntosalille. Sunnuntaina sain taas herätä aamu seittemältä kauheaan yskään ja kuumeeseen. Ei ollut siis vissiin ihan järkevää. 

Miusta tuntuu, et kaikilla miun vaihtarikavereilla on ollut kauheesti tekemistä ja alan pakostikin vertaamaan omaa vuottani siihen mitä muilla on tähän menessä tapahtunut. Oikeestihan se on tosi typerää, koska ensinäkin kohdemaa ja kulttuuri on ihan eri. Sitä paitsi nyt kun tarkasti miettii onhan miulle ehtinyt tapahtua täällä jo vaikka mitä. Oon ehtiny 2 kuukauden aikana nähdä vaikka kuinka paljon Victroriaa ja vaikka miun kaverit täällä ei pahemmin vapaa-ajalla teekkään mitään, ne kertoo silti rakastavansa miuta, mikä on tosi huvittavaa. Ei suomessa sanota muutaman viikon tuntemisen jälkeen "love you sis" haha. On miulla ollut pariin otteeseen tilaisuus hengata kun miuta ollaan kysytty, mut oon aina onnistunu sopimaan sille päivälle jotain muuta hostfamilyn kanssa tai oon yksinkertasesti ollut niin väsynyt etten jaksa tehä mitään. Väsymyksellä tarkoitan sitä, et kun koko viikon käyttää vaan englantia, miettii englanniksi ja puhuu englanniksi niin se alkaa viikonloppuna vähän väsyttämään ja ainakin mie siinä kohtaa haluun vaan maata omassa sängyssä keräämässä lisää energiaa maanantaita varten. 

Mut koska tästä tuli nyt tämmönen fiilispohjainen postaus, niin miulla pitkästä aikaa menee oikeesti hyvin. Koti-ikävästä ja kaikesta maailman kulttuurishokeista yms on selvitty. Ainahan tulee tietysti miun kohalla joku uus epäkohta, kun edellisestä selvitään mut sitä tää elämä kai sitten on. Lähtö 7 kuukauden päästä jo stressaa vähän, en kyllä tiiä miksi. Ootan innolla jo kotiinpääsyä, mut miun koti on myös täällä. Ootan innolla myös meiän reissua Tasmaniaan ja joulukuussa viikonkestävää campingia. Tää aussien vaihtarijärjestö järjestää myös semmosen päivän missä opetellaan surffaamaan ja miun nimi löytyy jo listasta!! 

VIIMEAIKOINA

Heissan! Koska oon maannut nyt paripäivää sängynpohjalla kipeenä, eikä miulla oo oikeen mitään tekemistä niin aattelin tulla laittamaan tänne julkasemattomia kuvia ja niiden avulla vähän avata, mitä miulle on lähiaikoina arjessa tapahtunu.

Täällä kaikki hehkuttaa aussien "kaakaota" miloa, mikä on kuullemma superhyvää vaik todellisuudessa se maistuu vedelta haha// Täällä aurinko on jotenkin kymmenenkertaa polttavampi kuin suomessa. Riittää, että kävelee sen 15min ja on jo rusketusrajat // Oon soitellu tosipaljon kavereille, ja muutenkin juttelen niitten kanssa päivittäin. Entiiä onko se kauheen hyväjuttu, et vaihtari on kokoajan yhteydessä suomeen, mut miusta se on ihan yksilökohtaista. Toisia se helpottaa, toisia ei // Kaverit anto miulle läksiäislahjaks lipun ja semmosia quote kortteja, niin päätin ne ykspäivä ripustaa seinälle ja tehä tästä huoneesta oikeesti enemmän miun näkösen.

 Joskus täällä on +25 helle ja seuraavanapäivänä sataa vettä kaatamalla ja on oikeesti kylmä? // Kavereista on tullu miulle täällä tooosi tärkeitä, ja jokapäivä tutustun niihin paremmin ja tuun entistä läheisimmiks, pitää vaan uskaltaa mennä mukaan // Meillä oli koulussa year 9 järjestämä community day, mikä muistutti sellasta ulko markettia. Oli eripisteitä missä myytiin ruokia ja sai esim heittää opettajia vesi-ilmapalloilla. Miun lemppari oli kuitenkin nugettipiste haha. // Rakastan miun aussihuppareita. Oikeesti.

 Testattiin ykspäivä liikkatunnilla jousiammuntaa. Luokkakaverit innostu siitä vähän turhan liikaa ja päätti sit alkaa ampumaan toisiaan. Joskus nää aussinuoret on vähän omaalaatuan enkä suomalaisena oikeen ymmärrä niitten huumoria // Kävin viime lauantaina aussien suurimmassa kauppakeskuksessa chadstonessa ja oli aluks ehkä vähän hankaluuksia löytää sinne, mut google mapsin ja suomalaisen seikkailijaluonteen avulla pääsin onneksi perille. Tää kauppakeskus ei ollu muuten mitään verrattuna esim dubain ostoskeskuksiin // Tykkään jotenki kauheesti kävellä näissä maisemissa salille ja vaik oisin kui väsyny ni miut sängystä ylös saa se, et ulkona näyttää niin kivalta. Tuun kyllä ensvuonna masentumaan tähänaikaa vuodesta kun suomessa on niin pimeetä.

Tiistaina otin koulupäivän vapaaksi ja menin cityyn moikkaamaan kummitätiä ja sen perhettä. Miun kummitäti on siis ite ollut myös vaihtari n. 30 vuotta sitten ja tuli nyt moikkaamaan sen entistä hostfamilyä // Käytiin kattomassa jonku kapteenin mökkiä mut se ite kapteeni ei ollu kuitenkaa ite asunu siinä? // Oli hauska kattoa miten oikeesti varmaan jokane lappeenrantalaine laitto kuvan ensilumesta joten päätin lähettää terveiset // Samanapäivänä miulle iski kauhea flunssa ja oon siks nyt vaan maannu paripäivää kotona. Huomenna kuitenkin aattelin mennä kouluun, koska kaipaan kavereita ja koulua. Kyllä, koulua haha.

2 months

Kaks kuukautta on ausseissa vierähtäny tosta noin vaan ja jotenkin alkaa tuntuu et aika loppuu kesken, vaik niin ei todellisuudessa oo. Miulla on ollu täällä aika paljon niitä huonoja hetkiä ja joskus tuntuu, et valitan tänne vaan kokoajan niistä. Yks syy siihen on varmaan se, et kulttuurishokki, koti-ikävä ja kaikki muukin on iskeny aika kovin. Kaikki nää huonot hetket on oikeesti kyl aika opettavaisia, ja niistä selviää päiväkerrallaan. Muutenkin ehkä miulla on oikeus avautua ikävistä asioista, koska vaihtovuosi on oikeesti ku joku ihmiskoe, missä testataan joka päivä missä siun mukavuusalue menee ja millane on siun paineensietokyky. Joskus tuntuu myös, et läheskään kaikki miun kaverit ei tajua miten rankkaa on olla vaihtari. Ei sitä ees voi kuvitella millasta on olla maapallon toisella puolella yksin 10 kuukautta. Se pitää kokea.

Nyt jo 2 kuukauden jälkeen voin jo kuitenkin sanoa, et tunnen itteni maailman rohkeimmaks ihmiseks ja oon oikeesti aika hemmetin ylpee itestäni. Tuun kotiin täältä 17-vuotiaana tyttönä, joka selvii mistä vaan ja pärjää oikeesti yksin.

Ehkä jätän nyt noi mietteet hetkeks muualle ja kerron vaik mitä miun lähipäivinä on tapahtunu.
Eilen olin kaverin synttäribileissa ja ne oli vähän erilaiset kuin kuvittelin. Istuttiin koko ilta autotallissa ja vaikka loppuillasta olin aika yksinäinen oli sekin ihan kokemisen arvoista, koska tollasista illoista saan kokoajan rohkeutta tutustua muihin ja sama toistepäin. Oon käynyt myös cityssä kattomassa nähtävyyksiä ja aussien suurimmassa ostoskeskuksessa. Miun kaverit täällä on jopa sanonu, et oon nähny enemmä australiaa kun ne, vaik ne asuu täällä haha.
Varattiin myös hostien ja suomvaihtarin elinan kanssa lennot Tasmaniaan ensikuulle ja oon tästä kyseisestä reissusta kyllä niiiiin innoissani. Joulukuussa meen vuorostaan elinan ja sen hostien kanssa retkeilemään, ja sitä ois luvassa myös kaveriporukan kanssa.

Mieltä piristää kans se, et hostit on luvannu viiä miut näkemään oikeesti vaikka mitä. Mennään tän vuoden aikana käymään ehkä Darwinissa ja matkalla ois tarkotus mennä kattomaan yhtä maailman ihmettä ulurua ja the twelve apostles on myös bucketlistalla (jos joku ei tiiä ni googlettakaa)

Kaiken kruunais vielä jos ilmat alkaist tästä nyt vähän lämpenemään pysyvästi, ja miun ei tarttis jokaviikko juosta niitä tappajalintuja pakoon. Parikertaa on ollu +25 ja seuraavanapäivänä +10 ja kaatosade. Huomenna meen taas koulunpenkille ja tiistaina suuntaan cityyn tapaamaan kummitätiä!

Meri

School

Aattelin tehä nyt ihan oman postauksen, jossa kerron miun koulusta. Koulu jota käyn, ei muistuta yhtään samanlaista kuin h2o merenneito sarjassa, eikä meillä oo ees palmuja pihalla, mut silti tää koulu on parhain tässä kaupungissa. Joten olkaa hyvä, saatte lukea millanen on cranbourne east secondary college.

Koulu alkaa jokapäivä kello 9, mut koululla pitää olla 8:50, jolloin kokoonnutaan kotiluokkiin. Opettaja antaa diaryyn kaksi leimaa jos oot pukenu oikeen koulupuvun ja tullut ajoissa. Mikäli et oo ajoissa joudut puhutteluun ja jos oot pukenu esimerkiks valkosten sukkien sijasta mustat, joudut luch timella menemään luokkahuoneeseen muiden väärinpukeutuneiden oppilaiden kanssa selvittämään asiaa. Tää on yks asia, mikä on miusta niin naurettavaa ja meno on ku jostain eskarista, mut toisaalta myös aika huvittavaa ja tuopahan ainakin vaihtelua suomilukioon verrattuna. Miun koulumatkat kuljen kävellen tai pyörällä ja matkaa miul on koululle noin 2km. Oon kuitenki nopee kävelijä ja ei miul onneks mee aikaa ku noin 15 minuuttia, joten lähen aina joskus puol9 maissa käppäilemään.

Tällä hetkellä oon siis year 10 ja tammikuussa kesäloman jälkeen siirryn year 11. Miun kuuluis kyllä olla tällä hetkellä year 11 ja siirtyä sitten viimoselle vuosiluokalle, mut koska enkku eioo miun äidinkieli ja koulu ei tiennyt kuinka hyvä siinä oon niin miut pistettiin vuos-2 vuotta nuorempien kanssa. Tää asia ei miuta ollenkaan haittaa, koska ihmiset on niin paljon vanhemman olosia ja näyttää jopa ihan 17 vuotiailta, joten oikee vuosiluokka miulle.

Oppitunnit kestää aina tasan 60 minuuttia ja meil on yhteensä kaks luch timea. Toinen kestää 20 minuuttia ja toinen 40, mikä on sitten se ns 'virallinen' luchtime. Ihmiset syö tääl lounaaks aina sipsejä, keksejä tai jotain muuta naposteltavaa mistä ei ees lähe nälkä. Just viimeeks tänään kaveri kysy miten oon kokoajan niin nälkänen, mut kuka tahansa suomalainen ois jos söis lounaaks vaan pari hedelmää ja riisikakkuja.
Oppiaineina miulla on tällä hetkellä english, maths, science, humanities, personal futures ja physical education, mitä on aina 2 kertaa viikosta ja toinen oppitunti on liikuntaa. Päivä jolloin on liikuntaa täytyy pukea sport uniform ja jos et sitä tee, oot pulassa. Näitten perusoppiaineiden lisäks kaikilla on 2 valinnaista, ja miulla ne on food for thought ja music technology. Kumpikaan eioo miun lemppari, koska aineet sisältää tosi paljon teoriaa ja opiskelua jostain ihan turhanpäiväsestä. Musiikissa esim opiskellaan mixausta ja tehdään esitelmiä erilaisista musiikki apseista.

Year 11 oppilaalla on mahis valita tekeekö vce vai vcal. En vieläkään tiiä mitä eroa noilla on, koska kukaan ei sitä miulle osannut selittää. En oo täällä koko vuotta, koska kouluvuosi alkaa tääl aina tammikuussa, joten ehin olla year 11 vaan puolet. Päätin kuitenkin, et aion tehä vce ja toivoin sen mukaa oppiaineet. Miun toivomusta ei kuitenkaan toteutettu, koska kurssit ensisijasesti annetaan 'oikeille oppilaille' eikä vaihtarille. Täällä painotetaan tosi paljon tulevaisuuteen ja siihen mikä aikoo isona olla ammatiltaan, joten siks nää vuoden 11 oppiaineet on kuullemma tosi tärkeet. Joudun tän takia sit opiskelemaan urheilua, illegal studies, bilsaa ja psykaa, joten tylsät tunnit taas tiedossa, mut minkäs teet.

Jos haluut kesken oppitunnin mennä vessaan, opettajan täytyy kirjottaa lappu mihin tulee oppilaan nimi, kellonaika ja miksi liikkuu käytävillä. Oppitunnin loppuessa ei myöskään saa lähteä heti luokasta, vaan pitää oottaa palosireeniä muistuttavan kellon soittoa, jolloin on vasta lupa poistua. Musiikki alkaa soimaan 10 minuuttia ennen luchtimen loppumista, joka tarkottaa sitä, et täytyy lähteä lokerolle hakemaan tavaroita ja alkaa siirtymään seuraavalle oppitunnille. Kun tää palohälytystä muistuttava hälytys soi, oppilaan täytyy olla luokassa ja jos et oo, oot taas pulassa.

Kyllä tähän meininkiin tottuu, vaik välillä tuntuukin et oisin palannu yläasteelle.

Meri

Even the birds try to kill u in 'straya

Miulla ei oo oikeesti mitään hajua mitä tänne nyt kirjottaisin. Haluisin kertoa jostain kiinnostavista jutuista mitä ois kiva lukea, mut ei miulla oo oikeen muuta kerrottavaa kun et mitä oon lähiaikoina tehny, mut ehkä se riittää. Yritin kyl ykspäivä kuvata videota miun päivästä tänne, mut kyllästyin siihen hommaan siinä vaiheessa kun olin saapunut kouluun ja muutenkin ehkä on vaa helpompi kertoo miun arkipäivä kuvina.

Oon maistanu australialaista pitsaa, käyny kattomas surffirantoja menny junalla melbourneen, tavannu uusia ihmisiä, podennut kulttuurishokkia ja itkenyt koti-ikävää. Kaikkea perus juttuja on siis tullut nähtyä ja koettua, mut ehkä eniten toi kulttuurishokki ja sen aiheuttamana koti-ikävä ollu mielessä.

Tääl on tapoja ja asioita mille aussit nauraa ja pitää vitsinä, mut miun korvaan ne ei kuulosta mitenkään kovin mukavilta. Ihmisillä on täällä ihan erilainen huumorintaju ja muutenkin ihmissuhteet suomeen verrattuna on kun jostain päiväkodista. Miun ikäset tytöt ja pojat ei voi olla muutaku kavereita, ellet erikseen sitten kerro ettet olet kiinnostunut sillä tavalla jja suunitelmista ei pidetä millään tavalla kiinni. Aina kuitenkin kysytään voidaanko hengata/nähdä, mut sit sovittu juttu pitääkin perua esimerkiks sen takia, et on menossa huoltamaan kulmakarvoja. Kuulostaa varmaan aika pikkujutulta, mut tälleen vaihtarina se alkaa pidemmän päälle käymään vähän hermoon. Miun hosteilla on myös tapoja, mitkä välillä loukkaa tai en vaan yksinkertasesti ymmärrä niiden huumoria. En niitä nyt tänne sen pahemmin avaa, mut tän kyseisen "kulttuuri eron" takia oon alkanut ikävöidä kauheesti kotiin ja vähänkin jos jokin asia ei mee hyvin niin itkuhan siinä tulee. Esimerkkinä eilen se, että luulin olevani väärässä junassa ja miun puhelimesta loppu netti sai miut melkeen itkemään ja ajattelemaan, et voikun olisin lappeenranta-taipalsaari bussissa niin kaikki ois paremmin haha. Kai nää on niitä vaihtarijuttuja..

Luulin myös et vaan hämähäkit käärmeet yms yrittää vaan tappaa miut täällä, mut olin väärässä. Jopa linnut ausseissa hyökkää jos kävelet tietyllä kadulla. Viimeviikolla unohdin näitten kyseisten punasilmä lintujen vaanivan miun koulureitillä ja siinä sitten sain paljon nauravia katseita, kun kiljuen yritin juosta karkuun. Nää linnut siis hyökkää jos katot niitä silmiin, koska ne yrittää jotenkin suojella poikasiaan ja kyllä, se lintu oikeesti lensi miun päähän. Huoneessa ovien takaa löytyy myös uusia pitkäjalka kavereita ja koulussa pomppivia. Joka tytön unelmaa ausseissa siis.

Meri