MITEN MENEE?

Melkeen 5kk jälkeen miun pää on täynnä ristiriitasia fiiliksiä ja tunteita. Aika kuluu sitä nopeemmin, mitä vanhemmaks tullaan ja tää aika minkä oon täällä ausseissa ollut, tuntuu ihan suomen 10 viikon kesälomalta. Miksi? Entiiä, ehkä se johtuu siitä, et tekemistä riittää ja miulla menee hyvin. Vaihtovuosi eioo helppo, mut mitä kauemmin täällä oon, sitä paremmin miulla menee. Vuoden lopussa kun kysytään tää kysymys uuestaan, miun vastaus on todenäköisesti aivan jotain muuta.

 Nautin olla täällä, vaikka huonot hetket kuuluukin asiaan. On kauheeta miettiä, et jossain vaiheessa miun täytyy sanoa kaikille heipat, ja joudun lähtemään takaisin suomen kylmyyteen näin hienosta maasta. Toisaalta ootan myös sitä miten tuun pääsemään kotiin. Kaikki on helppoa ja oon taas tutussa ja turvallisessa ympäristössä, oon vapaa tekemään mitä haluan ja ennen kaikkea miun suhtautuminen asioihin on varmasti muuttunut ihan hirveesti. Tää vuosi tulee olemaan yks parhaista ja sitä tää on tähän mennessä ollutkin. Vaikka miulla on ollut tosi paljon huonoja hetkiä, oon ollut yksinäinen ja allapäin koti-ikävän takia, niin kaikesta oon selvinnyt ja ne oikeesti vaan opettaa. Suurin kulttuurishokki oli se, et kaverit ei oikeesti tee kauheesti mitään muuta kuin työskentelee ja se kyllä tuli huomattua tänkin loman aikana. Miun kohdalla sain myös sijotuksen alueelle, jossa porukka on kotiaresteissa ja kaikenmaailman lapsenhoito pakoissa, joten päivät saattaa hyvin kulua vaan kotona tai yksin shoppailtaessa, mut se ei oo ollenkaan huono juttu, päinvastoin. Omaa aikaa pitää olla ja sitä täällä tarvitsee todella paljon.

Samalla soft landing campilla oli tyyppejä ranskasta saksasta ja ruotsista, niinpä päätin pistää viestiä ja pyysin ranskalaisia miun kanssa hengaamaan. Elina liitty myös meidän mukaan ja vietettiin koko päivä cityssä pannukakkujen kera ja illaksi siirryttiin tramilla rannalle pitämään hauskaa. Kyseiset ihmiset toi miulle tosi hyvän mielen ja oon oikeesti onnellinen, et miulla on ystäviä muualtakin maailmasta joiden kanssa jakaa samat kokemukset ja tunteet ja voin oikeesti pyytää niitä koska vaan hengaamaan, jos miun paikallisetkamut on kiireisiä. 

Miun tavoitteena oli, et puolenvuoden vaihtokokemuksen jälkeen miun asiat rullais paremmin kuin koskaan ja alkuvaikeuksista ois selvitty. Nyt voin onnekkaana sanoa, et miun tavoitteesta tuli totta. 

Miulla menee hyvin, tosi hyvin. Oon onnellinen täällä ja kaikki pahimmat vaikeudet ja kulttuurishokit on voitettu ja arvosanaks voin antaa 5/5