Olin niin rikki ensimmäisestä kouluviikosta joten nukuin to-pe välisenä yönä melkeen kellon ympäri. Energisyys ei kuitenkaan miun mieltä vallanut ees perjantai iltana, eikä kyllä nyt lauantai päivänäkään joten tää viikonloppu on mennyt vaan netflixia katellessa. Ehkä nyt näin yhdeksänaikaan illalla miulla ois sopiva hetki kertoa miun vikasta lomaviikonlopusta.
Ennen ku olin ees saanut sijoitustiedot, surffailin netissä ja etin kaikkia hienoja paikkoja australiasta. Ensimmäisenä silmään pälkähti 12 apostles ja aattelin et toi on paikka mis haluisin ehdottomasti käydä. Niinpä eräänäpäivänä sijoituin Victorian osavaltioon ja ensimmäisenä viikkona listattiin tää kyseinen nähtävyys miun bucketlistaan ja nyt puolenvuoden jälkeen se toteutui! Joo tiiän, jopa miun hostit sano et meri ne on vaan kiviä keskellä merta ja nytkun itekkin tarkemmin mietin niin kuulostaahan se vähän hassulta, mut olipahan ainakin hienoimmat kivet mitä oon koskaan nähnyt.
Kyseinen nähtävyyshän ei siis sijaitse Melbournen keskustassa vaan jouduttiin ajamaan rantaa pitkin tälle kyseiselle tielle "great ocean road". Tän tien varrella on sit kaikenlaisia nähtävyyksiä majakoista, surffirantoihin yms. Matka kesti yhteensä varmaan jotain 5-6h en ees tarkalleen tiiä, mut kärsin kyllä niin pahasta matkapahoinvoinnista ja migreenistä ton menomatkan aikana, et en kyllä ihan heti uuestaan lähtis, vaikka maisemat onkin sen arvoiset..
Oisin mielelläni myös nähnyt enemmän rantoja (koska en saa niistä koskaan tarpeekseni) ja muita nähtävyyksiä, mut houkutus näkemään nää kyseiset kivet auringoonlaskuun mennessä oli niin suuri, et ei ollu loppujen lopuks kauheesti ees aikaa, kun kyseessäkin oli vaan päiväreissu.
Seuraavana aamuna herättiin joskus 10 ja lähettiin ajelemaan takaisinpäin. Matkalla käytiin paikallisessa kahvilassa syömässä pannukakut aamiaiseks. Reissu oli todellakin wörtti ja kun palaan suomeen, voin kertoa et yks parhaista nähtävyyksistä ausseissa oli kivet haha.
Oon huomannut muuten, et jos puhun ees kavereille suomea tai nyt ihan kirjoittaessakin miulla on kauheita sanajärjestys ongelmia. Noh, ehkä se on vaa merkki siitä et oon kehittyny enkussa, kun unet ja ajatukset tulee suoraan vieraalla kielellä. Sain myös kehuja, et miun aksentti ei kuulosta enää ulkomaalaiselta ja se oikeesti pisti hymyn huulille, koska oon ottanut et joku miulle kertois miten en kuulosta enää typerältä suomijuntilta.
Eipämiulla kauheesti muuta kerrottavaa oo. Alotin year 11 ja arki rullaa taas normaalisti, koulusta kotiin, salille, syömään ja nukkumaan ja sit viikonloppuna oon niin väsynyt et tarvitsen oman aikani kerätä energiaa taas seuraavaan viikkoon. Toisaalta, koska oon myös aktiivinen kertomaan tänne suoraan, jos joku painaa mieltä niin nyt voisin ainakin sanoa, et mielialat vaihtelee ku tuuliviiri. Vikana lomaviikkona itkin oikeesti varmaan 3 päivää putkeen, olin tosi ahistunut ja halusin vaan lähteä ensimmäisellä lennolla takaisin suomeen. Entiiä miks miulla oli niin kova masennus päällä tässä vaiheessa vuotta, koska miun koti-ikävä loppu joskus parin ekan kuukauden aikana, enkä oo sen jälkeen pahemmin itkeskellyt. Nyt taas kun koulu alko, niin ajatukset on taas ihan siinä laidassa, etten haluais lähteä täältä ikinä pois, tai voisin ees ainakin yrittää suostutella miun perheen muuttamaan tänne miun kanssa. Outoa, eikö? Alle 4kk miulla on kuitenkin enää jäljellä ja muistan ku miun kaverit sano, et tää vuosi menee varmaan tosi nopeesti ja niin se on kyllä mennytkin.. Mut älkää käsittäkö väärin, nautin kyllä ihan täysillä, vaikka pieniä arjen perus ongelmia ja ristiriitoja tulee varmasti viikottain. Asioilla on onneks aina tapana järjestyä!
Meri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti